Entinen ruoansulatusvammainen

Mulla on ollut tarkoitus kirjoittaa jo aikaisemmin Staran vatsaongelmista ja missä tilanteessa ollaan nyt, mutta se on jäänyt kaiken muun jalkoihin, joten päätin kehittää aikaa ja energiaa tähän tänään.

Staralla oli paha giardia-tartunta pentuna. Se ripuloi lähes tauotta kotiutumisestaan asti, ja maaliskuun lopulla -14 lähdettiin yöllä päivystykseen kun pentu meni heikkoon kuntoon. Se oli saanut jo aiemmin vatsaa rauhoittavia sekä antibioottikuurin ripulin hoitoon, mutta niistä ei ollut hyötyä, ja vasta päivystyksessä giardia-pikatestillä selvisi syykin. Giardia tuhoaa suolinukkaa ja saattaa aiheuttaa arpeutumista suolistoon, joka luonnollisesti vaikuttaa koiran suoliston toimintaan. Yleensä terveillä koirilla se saattaa aiheuttaa hieman löysää mahaa tai ei oireile ollenkaan, mutta pennuilla tai heikon vastustuskyvyn omaavilla seuraukset voivat olla vakavampia.

Tuon tartunnan myötä meillä syötiin pelkkää raakaa pitkään, sillä Staran vatsa ei kestänyt edes yhtä desiä laadukastakaan kuivaruokaa lihan seassa. Kesän -15 aikana tilanne kuitenkin muuttui, jonka huomasin sattumalta kun opiskelijabudjetti pakotti siirtymään osittain kuivaruokaan, ja Staran vatsa kestikin sen. Alkuun se oli hieman löysällä, mutta p*skaa ei ollut metrin korkeudessa roiskeina. Sen jälkeen olen syöttänyt koirille sekä raakaa että nappulaa vaihtelevin suhtein, ja tällä hetkellä Staran vatsa on useimmiten normaali, eikä enää haittaa vaikka sille syöttäisi ruoan jämät tai tyttären leipä menisi väärään suuhun. Se on välillä syönyt myös pelkkää kuivaruokaa, eikä vatsa ole reagoinut. Kuivaruoka tulee kuitenkin valita tarkoin. Täytyy sanoa että olen helpottunut, sillä en tiedä montaa kurjempaa asiaa kuin koira jonka vatsa ei kestä mitään. Se ei ole ikävää pelkästään omistajalle, vaan myös koiralle.

Epäilin jo aiemmin että vatsaongelmat saattaisivat johtua giardiasta, sillä olin jonkin verran aiheesta lukenut ja Eviraankin otin yhteyttä saadakseni lisätietoa kun ei ollut entuudestaan tuttu vaiva, mutta ajattelin että onhan sekin mahdollista että koira on vain yksinkertaisesti herkkis. Luojan kiitos kaikki on todennäköisesti johtunut "vain" tuosta viheliäisestä alkueläimestä.

On pakko vielä lopuksi hehkuttaa kuinka onnellinen olen, kun koirat olivat perjantaina ensimmäistä kertaa kahdeksan tuntia keskenään, ja kotiin tullessa Stara ei ollut pissannut sisään. Olin bussissa jo lietsonut itseni tappiomielialalle ja henkisesti valmistautunut siivoamaan lainehtivan asunnon, mutta yllätys oli melkoinen avatessani oven ja käydessäni asunnon läpi :)

Rinexinistä ei ole ollut apua kuten Talvio arvelikin, vaan Stara on lääkityksestä huolimatta pissaillut sisään säännöllisesti.