Koirani on kehari

Käytiin tänään jälleen lääkärissä ja lekuri katsoi magneettikuvat ja uusimman (eilen otetun) videon Starasta. Katsottiin taas liikkeitä ja koira vaihtoi peitsistä raviin ja toisinpäin miten sattuu. Lähetettiin vielä selkäydinnesteet tutkittavaksi ja niiden tulokset tulee ensi viikon lopulla.
Joka tapauksessa tähänastisten tutkimusten perusteella lopputulos on että koira on kehitysvammainen ja sillä on lievä ataksia.

Juteltiin jatkosta ja sain ohjeeksi syöttää koiralle B-vitamiinia, omegoita ja magnesiumia, joita se muutenkin syö ja on saanut viimeisen kuukauden omegoita tupla-annoksella, joka ei kuulemma ole huono juttu. Olin siis jo jotain onnistunut tekemään oikein. Lekuri sanoi että epäilee ettei tila tule pahenemaan, mutta seurataan ja jos jotain ilmenee niin katsotaan sitten mitä tehdään.

Mä olen onnellinen. Lähinnä siksi että mulla on joku tieto mikä Staraa vaivaa, ja meillä on toivoa tulevista yhteisistä vuosista. Sitä toivoa mä eniten kaipasin. Nyt mennään päivä kerrallaan ja katsellaan, ja ensi viikolla selviää näytteidenkin tulokset. Ehkä tää tästä :)

Uusi video

Tänään yhden aikaan päivällä poitsun liikkuminen oli tätä:

En oikeasti tiedä mitä pitäisi ajatella. Olo on tosi surullinen kun katson alle puolitoista vuotiasta hemmetin kivaa ja kilttiä koiraa jonka liikkuminen tuntuu ajoittain vaan pahenevan. Jos katsoo youtubeen aiemmin lisäämiäni videoita vanhimmasta alkaen, on liikkeessä eroja tähän päivään verrattuna.

Mä odotan huomista reissua Talviolle kuin kuuta nousevaa. Pakko tälle joku selitys on olla!!!

Odottelua

Ystäväni näki Staran vajaa viikko sitten ekaa kertaa kuukauteen, ja sanoi että koira on mennyt huonommaksi. Videoin Staraa ja tässä muutama pätkä:

Kuvattu viikko sitten

Kuvattu tammikuussa -15

Tammikuu -15

Joulukuu -14

Youtubesta löytyy videoita Staraa koskien, ja laitan sinne sitä mukaa lisää kun tulee kuvattua.

Varasin uuden ajan Talvion luokse 27.2. Vien magneettikuvat ja Stara tulee mukaan, koska se sai vähän aikaa sitten "halvaus"kohtauksen, jollaista ei ollut ollut ennen edellistä Talvion käyntiä. Lauantaina 28.2. on aika myös osteopaatille, josko apua löytyisi.

Stara on ollut tosi pirteä ja reipas, mutta tänään kävely sujui aika huonosti ja koira oli jotenkin apaattisen oloinen. Se horjahteli paljon ja vältteli vaikeampia maastoja kuten tienpientareet jne. Raasu... En oikein tiedä sittenkään onko tuo kipeä vai eikö se ole. Seuraan nyt ainakin huomisen ja jos vielä sama meno jatkuu niin syötän kipulääkekuurin varmuuden vuoksi. Vastetta kipulääkkeisiin ei tosin ole tullut vaikka niitä on kuureina kokeiltukin pariin otteeseen eläinlääkärin kehotuksesta.

Helvetin kuustoista että voi olla vaikeaa!!! En tiedä mitään kurjempaa kuin lapsen tai lemmikin sairastaminen :(

Märehtimistä

Stara oli eilen koulussa mukana. Ehkä parasta ikinä että on koulu johon saa koiran ottaa mukaan, etenkin kun tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan paljon treeniä kun koira on nuori ja yli-innokas.

Tänään juttelin eilisen luennoitsijan kanssa, joka sanoi että Stara on vino ja jotenkin löysä ja horjuu.
Niinhän se on. Kun pääsin koulusta kotiin tänään, oli Stara pissannut alleen ja pääsin samantien pyykille. Illalla otin koiran mukaan takapihalle tupakalla käydessäni ja ihmettelin kun Stara ei mennyt portaita alas (meillä on huimat kolme puista askelmaa) vaan jäi istumaan pylly ylimmälle portaalle ja etujalat keskimmäiselle. Kun pyysin koiraa siirtymään sisälle mentäessä, sen oli erittäin vaikea laskeutua portaita väistääkseen ja se rojahti alas takapään pettäessä ihan kuin se olisi hetkellisesti halvaantunut, ja portaiden ylösnousu oli työn ja tuskan takana. Kirosin ettei taas ollut kamera kuvaamassa koko ajan jotta olisin saanut tuon(kin) videolle. Kun vihdoin päästiin sisälle, Stara oli taas "normaali" itsensä, eli siis niin normaali kuin se vain voi olla. Annoin 100mg Rimadylia varmuuden vuoksi. En usko että koira oli kipeä, mutta mieluummin katson kuin kadun. Myöhemmin iltalenkillä vauhtia riitti eikä mistään takapiha-episodista ollut tietoakaan.

Surettaa. Nuori älyttömän kiva koira ja jotain on pielessä. Eniten pelkään jonkin sortin rappeumaa, koska sille ei todennäköisesti mitään voisi tehdä. Lohduttaa kuitenkin että sekä eläinlääkärit että minä itse ja monet tutut eivät näe koiraa kipuilevana, vaan muuten pirteänä kaverina jolla nyt vaan sattuu olemaan normaalia heikompi koordinaatio ja lihaskehitys.

Kuvailen nykyään Staraa aika paljon ja näytin alkuviikosta videoita koulussa luennoivalle eläinlääkärille, joka oli myös sitä mieltä että jotain on vinossa. Muutakin kuin Staran ranka liikkuessa.

Tässä pari kuvaa Staran seisomistavasta:

...ja:

Kummastakin kuvasta näkyy selkeästi kuinka koira seisoo paikoillaan, mutta takajalat menee miten sattuu. Alemman kuvan on ottanut kasvattaja huhtikuussa 2014, koiran ollessa hieman alle puoli vuotias.

Alan olla aika loppu tähän jatkuvaan huoleen. Keksin miljoona juttua joita voisi tutkia, mutta koska kaikki maksaa niin tolkuttomasti ei ihan kaikkeen pysty venymään. Seuraava etappi on Talvion vastaanotto magneettikuvien kera, ja sieltä akupunktioon ja osteopaatille, josko saatais edes jotain apuja. Akua tekevä eläinlääkäri ei tosin ole varma voiko akupunktio tehota tällaiseen kun aivoissakin on kuitenkin löydös, mutta oli halukas kokeilemaan ja sain kolmen kerran käynnit alle puoleen hintaan kun ehdottomasti haluan itsekin kokeilla, siitä huolimatta ettei siitä apua välttämättä ole.

Elämme jänniä aikoja...

Magneettikuvausta...

Käytiin perjantaina 30.01. magneettikuvissa Aistissa Vantaalla.
Sinänsä käynti oli pettymys, että kukaan ei maininnut ettei siellä ole suomea sopertavia neurologeja, joten osa oireista ja monista kysymyksistä jäi sanomatta.

Staran normi olemus outoine liikkeineen muuttui neurologin suussa kohtauksiksi vaikka kuinka toitotin että ne eivät ole kohtauksia. Epilepsiankin lekuri otti puheeksi, mutta mun on vaikea sellaiseen uskoa koska nää jutut eivät tule kohtauksittain. Stara peitsasi ja liikkui löysästi kun jouduttiin monta kertaa hitaasti laahustamaan kävelytietä ees taas, mutta ilmeisesti se on ihan normaalia. Kuten myös se että liikunnasta huolimatta koira ei kehitä lihaksistoaan. Kasvulinjoista ei edes kysytty kun en osannut valmistautua ennen lekuria ulkomaalaiseen lääkäriin ja kirjoittaa englanniksi kaikkea paperille, menin nimittäin aivan lukkoon kun tajusin että pitäisi osata selittää horjumiset, takapään pettämiset, löysät liikkeet, lihaksettomuus, kasvulinjat, jne. englanniksi. Hitto.

Joka tapauksessa kuvissa (pää ja niska) ei näkynyt muuta kuin lateraalisten kammioiden suurentumaa, josta neurologi ei edes kertonut (ainakaan sen mitä minä ja ystäväni ymmärrettiin) vaan luimme sen vasta papereista. Kurjaa. Mulla olisi ollut kysyttävää aiheesta koska aina ei ystävämme Google ole järkevin ratkaisu etsiä vastauksia.

Viikonlopun aikana Stara kaatui yhden ulkoilun aikana kolmesti. Se on enemmän kuin aiemmin. Tarkoituksena oli kuvata sen liikkeitä, mutta koska olin yksin ja asiaripuli iski, viestittelin ystävän kanssa enkä saanut kompurointeja videolle. Jatkossa otan kameran mukaan jotta voin puhua puhelimessa samalla kun kuvaan.

Laitanpa tähän kuvan Staran kumimaisista takajaloista jotka saa mut välillä kauhun valtaan kun näyttävät siltä että katkeavat. Koira seisoo kuvassa ns. "normaalisti". Se painaa yleensä takapäätä jotenkin alas ja vetää takajalat kropan alle, ja jalkoihin muodostuu tuollainen mutka (kulmaukset eivät siis ole mitenkään extremet ja jalat siksi tuollaiset). Sen välijalkojen alue taipuu myös välillä banaaniksi, ja olen miettinyt mistä se johtuu, sillä moista en ole ennen nähnyt. Takajalkojen alleen vetämisen se tekee esimerkiksi haistellessaan ulkona; kävelee hajulle ja pysähtyessään vetää takajalat kropan alle jääden ihmeelliseen kyyryasentoon.

Ehkä mun arviointikykyä pidetään huonona. Ehkä se onkin sitä. Mutta mä tunnen koirani. Tiedän milloin sillä ei ole kaikki hyvin vaikka se ei osoittaisi suoranaista kipua, ja teen mitä tahansa selvittääkseni ajoissa mikä on vialla jotta voin tehdä asialle jotain. Aivan sama vaikka olisin itse tietämättäni syypää; osaan kyllä katsoa myös peiliin ja myöntää tehneeni virheen jos sellainen eteen tulee, ja pyrin myös oppimaan virheistäni. Saattaa tottakai olla niinkin että koiran fyysinen olemus johtuisikin musta, mutta en äkkiseltään oikein keksi miten olisin voinut aiheuttaa koiralle tällaista. Normi liikunnasta ja ruokinnasta ei pitäisi seurata tällaista.