Narinaa

En olekaan kirjoittanut aiemmin inhokistani sateesta. Sitä on tullut koko päivän. Sateessa ei muuten ole mitään vikaa (tykkään siitä oikeasti), mutta Staran kanssa se on ongelma. Jälleen tänään tuo elukka pissasi ja kakkasi sisälle koska sade. Tuo ei vahingossakaan voi tehdä sateella tarpeitaan ulos ellen ole siellä niin kauan kunnes se ei enää pysty pidättää, ja siihen ei aina ole aikaa. Sateella se liikkuukin kuin olisi piesty pahemman kerran. Oltiin tänäkin aamuna pitkään ulkona, ja kun lähdin harjotteluun ja pyysin puolisoa laskemaan koirat pissalle kun tulee kotiin iltapäivällä, ei Stara tietenkään voinut pissata koska se stanan sade. Kun tulin kotiin, se teki sitten tarpeensa sisälle ennen kuin ehdin kissaa sanoa.

Tällaisina päivinä tekisi mieli luovuttaa. Sen lisäksi että tuolle ei mikään mene lanttuun ellen tahkoa joka ikinen päivä jo opeteltuja asioita, se vielä kusee ja paskoo sisälle puoltoista vuotiaana. Mulla ei oikein enää meinaa huumori, ymmärrys ja jaksaminen riittää, kun niitä tarpeita siivotaan etenkin syksyisin ja keväisin harva se päivä, sen lisäksi että tuon kouluttaminen vaatii kymmenen kertaa enemmän duunia kuin terveen koiran. Ja kyllä, se on hyvällä kelillä sisäsiisti, muutamia vahinkoja lukuunottamatta. Niin, ja ne ah niin ihanat kissat!! Pässi ei tajua hyvällä eikä pahalla jättää kissoja rauhaan. Sille ei vain mene kaaliin että omat kissat eivät ole vapaata riistaa. Mä olen muutamaan otteeseen lähiaikoina ollut valmis tekemään tuosta elukasta pelkän muiston. Kuitenkin jokin takaraivossa kiljuu jotta pitäisi vain jaksaa, kyllä se siitä, onhan mulla erityislapsikin jonka kanssa on pärjätty, joten miksei sitten erityiskoirankin kanssa voisi pärjätä. Niin...

Olen pohtinut myös keharikoiran pidon eettistä puolta, ja tullut tulokseen että niin kauan kun koira ei kärsi tilastaan, en tee sille hallaa pitämällä sitä hengissä. Se juoksee päivittäin vapaana, sitä aktivoidaan ja sen elämässä on paljon virikkeitä. Se on (ainakin mitä se ulospäin näyttää) onnellinen koira.

Huomenna on parempi päivä. En suostu rypemään kiukussa, turhautumisessa ja riittämättömyyden tunteessa, vaan pusketaan etiäpäin nyt kun pahin purkaus on ulkona ja kaikki se ärsytys ja paha mieli purettu kirjoittamalla.